GUX Nuummi atuanngitsoortarnermut isumaq aallaaveqarpoq atuanngitsoortarnerujussuup piffissami sivikitsumi sivisunerusumilu kingunerissammagu Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 13, 22. november 2011-meersumi ilinniartitaaneq pillugu ilinniagaqalernissamik piareersaataasutut tunngaviusumik anguniagarineqartoq malunnaateqarluartumik ajornarnerulissammat. Taamaalilluni atuanngitsoortarnerujussuarmi aarlerinaateqalissaaq ilinniarnertuunngorniartut piginnaasaqalernissamik ilinniarnertuunngorniarnerup anguniarlugu sulissutigisaanik angusinngitsoornissaat. Taamaattumik pingaaruteqarluinnartuuvoq ilinniarnertuunngorniartut atuartitsinermi malinnaanissaat aammattaaq fagini allattariarsornermi suliassanik tunniussassanik tamanik naammassinnillutik tunniussisarnissaat, kiisalu allattariarsorluni suliassani aamma ulluinnarni atuartitsinermi pitsaassutsimut annertussutsimullu piumasaqaatinik naammassinnittarnissaat.
GUX Nuuk atuanngitsoortarnermut politikkimut atatillugu marlunnik ingerlaveqarpoq. Ingerlavimmi siullermi pineqarput pinngitsoorani atuariartortarnissamut pisussaassuseqarneq pillugu ilinniarnertuunngorniartunut piumasaqaatit naatsorsuutigineqartullu erseqqissut nal. akunnerinilu atuarfiusuni peqataalluartarnissaat, ingerlaviullu aappaani pineqarpoq GUX Nuup atuarfittut ilinniarnertuunngorniartunik tamatuminnga pisariaqartitsisunik tapersersuisarnissamut pisussaaffeqarnera atuarfimmi ilinniarnertuunngorniartut ilinniartitaanerminnik naammassinnissinnaaniassammata, taamatullu piginnaasanik angusaqarniassammata ilinniagaqaqqillutik ingerlaqqinnissaminnut atorsinnaasaminnik.
Ilinniartup pisussaaffii
Pinngitsoorani atuariartortarnissamut peqataalluartarnissamullu ilinniarnertuunngorniartut pisussaaffeqarput, tamanna atuartitsinermut, allattariarsorluni suliaqarnermut, angalanernut, ilinniaqqiffissamik ilitsersorneqarnermut, misilitsinnernut aamma soraarummeerluni misilitsinnernut kiisalu immikkut aaqqissuussilluni ingerlatanut atuuppoq. Akuerineqarsinnaanngilluinnartumik tunngavissaqanngitsumillu atuanngitsoortarnerit allattariarsorlunilu tunniussinngitsoortarnerit taamaalilluni kinguneqartinneqassapput ataatsimut isigalugit aammalumi fagini ataasiakkaani. Ilinniarnertuunngorniartut elevcoach- imik aamma psykolog-imik oqaloqateqarnissamut ornigunnissartik iliuusissanullu pilersaarutinik malinninnissartik pisussaaffigaat.
Atuarfiup pisussaaffii
Atuarfiup pisussaaffigaa ilinniarnertuunngorniartunik tapersersuisarnissaq ilinniakkatigut, inuttut imaluunniit timikkut ajornartorsiutitigut, taamaaliornikkut ilinniarnertuunngorniartoq piviusumik ilinniakkaminik naammassinninnissaanut periarfississallugu. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani teamlærerit aamma klasselærerit atuanngitsoortarneq aamma klassit ilinniarnertuunngorniartullu ataasiakkaat qanoq atugaqarnerat immikkut maluginiartarpaat. Inatsit malillugu atuarfiup ilinniarnertuunngorniartut 18-it inorlugit ukiullit angajoqqaavi tamaasa ilisimatittassavaat atuanngitsoortarnermik allattariarsorlunilu suliassanik tunniussinngitsoortarneq pillugit ajornartorsiuteqartoqarpat, akuersillunilu atsiornermik pissarsinissaq atuarfiup angerlarsimaffimmini najugaqartumik ilinniartumik 18-it sinnerlugit ukiulimmik oqaloqatiginnissutigissavaa, atuariartunngitsoortarnera imaluunniit allattariarsorluni suliassanik tunniussinngitsoortarnera annertuallaalerpat, taamaaliornikkut angajoqqaat atuarnera pillugu ataavartumik ilisimatinneqartassammata.
Inatsisitigut piumasaqaatit malillugit iliuuserisassatit pilersaarutit
Ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniarnermut ileqqorissaarnermullu malittarisassat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 23. juli 2012- imeersumi ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnissamut malittarisassaanni allassimavoq:
“§ 11. Ilinniartoq § 9 malillugu iliuuseqarfigineqarpat iliuuseqarnissamut pilersaarummik suliarinnittoqarnissaanik ilinniartoq piumasaqarsinnaavoq, tassuunakkut ilinniartoq pissusilersornermi iliuuseqarnermik kinguneqaataasup allanngortinnissaanut ilitsersorneqarlunilu tapersersorneqassalluni. Ilinniarfik ilinniartoq, angajoqqaatut oqartussaaffigineqarpat taassuma angajoqqaatut oqartussaasui suleqatigalugit iliuuseqarnissamut pilersaarusiussaaq.”
Tassa imaappoq atuarfiup pisussaaffigigaa ilinniartoq angajoqqaavilu suleqatigalugit iliuusissatut pilersaarusiussalluni ilinniartoq 18-it inorlugit ukioqarpat, aamma ilinniartup malissallugu § 9 malillugu unioqqutitsinermut kinguneqartitsisoqarpat. Ilinniartumut oqaloqatiginnittartoq aamma inulerinermik suliaqartut ilinniartut suleqatigalugit iliuusissatut pilersaarutit suliarissavaat pilersaarullu Lectiomut ilanngullugu. Iliuusissatut pilersaarut naammassinninnissamut siunertaqarpoq, siunertaralugulu ilinniartup pissuserisaata, unioqqutitsinermik kinguneqartitsisup, allanngortinnissaanut tapersersuinissaq. Taamaattumik ilinniartup iliuusissatut pilersaarummi allassimasut malissavai. Iliuusissatut pilersaarut iliuuserisassanik amerlasuunik imaqarsinnaavoq, soorlu assersuutigalugu psykologimik oqaloqatiginninnissamik, allattariarsorluni suliaqarnermut inimut allalluni suliaqarfissamut innersuunneqarnermik, immikkut aaqqissuussamik atuartitaanissamut noqqaassuteqarnermik, allattariarsorluni suliassanik tunniussisarnermut pilersaarusiornermik imaluunniit atuarfiup neqeroorutaanik allanik.
Atuarfiup nalunaarsuinermut atortua
Ilinniartup pisussaaffigaa atuariartunngitsoornermik klassimi nalunaarsuisartumut saaffiginninnissani, ilinniartup atuariartunngitsoortarneranut nalunaarsuinermi apeqqutissaqarpat imaluunniit erseqqinngitsoqarpat.
Napparsimaneq aamma immikkut atuartinneqarneq
Sivisuumik napparsimalluni atuanngitsoortoqarsimappat (soorlu assersuutigalugu napparsimavimmi uninnganermi imaluunniit assingusumi) rektori saaffigineqassaaq, taassuma tapersersuinertut atuartitsinissaq aamma immikkut atuartitsinissaq akuersissutigisinnaammagu. Taamatut immikkut atuartitsinerup napparsimalluni atuanngitsoorneq naammaginartumik taarsissavaa. Taamaattoqartillugu atuarfik nakorsamit allagartamik pissarsissaaq.
Timersorneq immikkut pillugu
Ilinniartut ajoqusersimanertik imaluunniit arlaannik aarlerinartoqarpat tamakkiisumik timersornermi peqataasinnaanngitsut pisinnaanertik naapertorlugu peqataassapput. Piffissami sivisuumi imaluunniit tamakkiisumik tunngaveqartumik ilinniartoq timersornermit akuerisaasumik peqataasinnaajunnaarpat atuarfik nakorsamit allagartamit pissaaq, ilinniartorlu tamakkiisumik timersornermit akuerisaasumik peqataasinnaajunnaarnerani timersornermut taarsiullugu aallaaviusumik fagimik qinigassinneqassaaq. Ilinniartup nakorsamit allagartaq klassimi atuanngitsoortarnermik nalunaarsuisartumut ingerlateqqissavaa, taassuma timersornermik ilinniartitsisoq kingornatigut ilisimatissallugu.
Atuanngitsoornermik nalunaarsuisartut aamma ilinniartunik ilitsersuisut il.il. ukiumi atuarfiusumi 2022- 2023-imi
Atuanngitsoornermik nalunaarsuisartut:
- Hanne Larsen: 1g.-ni klassini tamani, 2g.-ni aamma 3g./4g.-ni klassini tamani
Ilinniartunik oqaloqatiginnittartut:
- Naja Olsen (psykoterapeut)
- Eskil Dahl
- Eufinia Kreutzmann
- Arkalo Skifte (taamaallaat ilinniartunut kollegiani najugaqartunut)
- Ole Christian Fritsen (taamaallaat ilinniartunut kollegiani najugaqartunut)
- Sequssuna Schmidt (idrætskoordinator)
Suliassat agguataarnerat
- Faglærerit akisussaaffigaat katersussallugillu aamma malitseqartitsiffigissallugit allattariarsorluni suliassat tunniunneqarnissaat.
- Teamlærerit aamma klasselærerit pingaarnerpaatut suliassaraat klassip aamma ilinniartut ataasiakkaat atugarissaarnissaat. Ilinniartunik ilitsersuisartunut nalunaartoqartassaaq ilinniartup ilinniarnerannut sunniuteqartumik ajornartorsiutaanik ilisimannittoqarpat.
- Ilinniartunik oqaloqatiginnittartut aamma inulerisutut sulisut atuarnermik naammassinninnissamut ilitsersuusiussapput iliuusissatullu pilersaarusiussallutik ilinniartorlu suleqatigalugu atuarnerannik naammassinninnissaat qulakkeerlugu, aamma angajoqqaat ilinniartoq 18-it inorlugit ukioqarpat, aamma atuanngitsoornermik nalunaarsuisartup innersuussuteqarneratigut. Iliuusissatut pilersaarutit atuanngitsoortarnerup appartinnissaanut erseqqissunik anguniakkanik imaqassapput, atuariartunngitsoortoqartarnermut imaluunniit allattariarsorluni suliassanut tunngasuunera apeqqutaatinnagit.
- Atuanngitsoortarnermik nalunaarsuisartut atuarfimmi ilinniartut atuanngitsoortarnerannik nakkutiginninnermut akisussaasuupput, nalilersussavaallu ilinniartunut ataasiakkaanut atatillugu qanoq iliuuseqartoqarnissaa. Atuanngitsoortarnermik nalunaarsuisartut oqartussaasuupput ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnissamut maleruaqqusani § 9 malillugu unioqqutitsisoqartillugu tamanik kinguneqartitsisarnernut atatillugu.
Atuanngitsoortarnermut maleruaqqusat
Allattariarsornermi tunniussassat
Allattariarsorluni suliassat tamaasa tunniunneqarnissaannut pisussaaffeqarpoq, tassunga ilanngullugit pinngitsoorani suliassat pingasut.
Ataani allassimasut atuupput 3g, aamma 4G.
Atuarfiup qulakkiissavaa allattariarsorluni suliassat ukiup atuarfiusup ingerlanerani agguataarlugit pilersaarusiortarnissaat, aamma ukiumi atuarfiusumi 2022-2023-imi ilinniartut nal. akunneri qulit atuarfigisassaat amerlanerpaamik sapaatit akunneranni ataatsimi quliupput. Immikkut pisoqartillugu aamma rektorimik oqaloqateqarnikkut isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq sapaatit akunneranni nal. akunneri atuarfiusussat klassini ataasiakkaani amerlanerusinnaanissaat isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Allattariarsorluni suliassat tamarmik Lectiomut ilanngunneqassapput septembarip aallaqqaataa tikitsinnagu ilinniartup piffissaq atugassaa ilanngullugu nalunaarutigalugu aamma suliassat tamarmik nalunaarsorneqassapput piffissap tunniussivissap iluani nal. akunneri 24-t qaangiutsinnagit tunniunneqarsimasutut imaluunniit tunniunneqarsimanngitsutut.
Ilinniartut immikkorluinnaq pisoqartillugu imaluunniit napparsimanermi siumut qinnutigisinnaavaat piffissap tunniussivissap kinguartinnissaa, ilinniartitsisullu taamaallaat isumaqatigiissuteqarfigineratigut.
Ilinniartitsisoq tunniussinissamik aamma allattariarsorluni suliassanik nalunaarsuinermik akisussaaffeqarpoq, ilinniartorlu piffissaagallartillugu tunniussinngitsoorpat isumaqatigiissutigineqassaaq qaqugu suliassap tunniunnissaa sapinngisamik sivikinnerpaamik periarfissalerlugu. Ilinniartut tunngaviusumik pisussaapput suliassanik piffissaagallartillugu tunniussisarnissamut, aamma maleruaqqusat ilinniartitsisup saqqummiussai malillugit.
Ilinniartoq arlaleriarluni piffissaq eqqorlugu tunniussinngitsoortarpat ilinniartitsisup atuanngitsoortarnermut nalunaarsuisartoq akuliutsissavaa. Atuanngitsoortarnermut nalunaarsuisartup ilinniartoq peqqussavaa piffissap atuarfiusup avataatigut takkunnissaa suliassat suliarineqarnissaat siunertaralugu atuanngitsoorsimanerup apparnissaata tungaanut. Ilinniartoq pinngitsoorani takkuttussaavoq, tamanna piumasaqaataappat.
Allattariarsorluni tunniussinnginnerup nammineq unioqqutitsinermi kinguneqartitsinernik tamanik kinguneqarsinnaavoq, aammattaaq ilinniartoq nal. akunnerinut atuarfiusunut tamanut takkuttaraluarpalluunniit.
Suliassat atuutiinnassapput aamma aaqqissorneqartassallutik qaqugukkulluunniit tunniunneqaraluarpata, tunniussinngitsoornerlu Lectiomit ingerlaannartumik peerneqassaaq suliassaq tunniunneqareerpat.
Atuanngitsoorneq
Atuanngitsoorneq kingusinnerpaamik nalunaarsorneqassaaq modulit ataasiakkaat ingerlanneqareeraangata. Ilinniartoq inortuippat modulimili ataatsimi minutsit 25-t sinnerlugit peqataappat ilinniartoq 50 %-imik atuanngitsoorsimaneranik nalunaarsorneqassaaq. Atuanngitsoornerit ataatsimut katinneqartassapput aamma fagini ataasiakkaani, tamatumalu kingunerissavaa fagini ataasiakkaani atuanngitsoornerit amerlavallaaraangata kinguneqartitsisoqarsinnaanera, naak atuanngitsoortarneq ataatsimut isigalugu ingasanngikkaluartoq. Ilinniartunut ilinniartorlu 18-it inorlugit ukioqarpat angajoqqaanut Lectiokkut ataatsimut nalunaarsukkat akuttunngitsumik ukiumi atuarfiusumi nassiunneqartassapput.
Atuanngitsoortarnerujussuup kingunerisassai
Kinguneqartitsisarnermut atorneqartumi ingerlatsinermut inatsisitigut maleruaqqusat nalinginnaasut malinneqartussaapput taamaattumillu tunngaviusumik ileqquuvoq, kinguneqartitsinerit tamarmik ilinniartumik imalluunniit taassuma angajoqqaavinut, ilinniartoq angajoqqaaminik oqartussaaffigineqarpat. tusarniaassutigineqarnissaat
Pingaartuuvoq erseqqissassallugu atuanngitsoorpallaarsimanermi kingunerisassatut ataani allattorsimasut aamma iliuuserisassat imaanngitsoq taamatut tulleriiaarneqassasut, kisianni immikkoortillugit atuanngitsoorsimanerup qanoq ilungersunartiginera apeqqutaatillugu iliuuserineqassallutik. Atuanngitsoortarnerup nalunaarsorneqarnera ukiup atuarfiup ataatsip qaangiunnerani peerneqassaaq, kisianni ilinniartut ukiup atuarfiusup siuliani atuanngitsooqattaarsimasut ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnissamut maleruagassani § 9 malillugu kinguneqartitsisoqarsinnaavoq ukiumi atuarfiusumi nutaami siumut avoqqaarliuteqartoqanngikkaluarluni aamma allakkatigut mianersoqqussuteqanngikkaluarluni.
Atuanngitsoorneq akuttunngitsumik nalilerneqartarpoq, aamma akuliuttoqassaaq atuanngitsoorneq ima annertutigilerpat akuerineqarsinnaajunnaarluni, ukiup atuarfiusup sumut killinnerani tamatuma pinera apeqqutaatinnagu.
- Atuarfimmut takkutinngitsoornerit 1. oktoberi ukiullu atuarfiusup sinnerani 15 % qaangerpagu allakkatigut mianersoqqussummik tunniussisoqassaaq.
- Suliassanik tunniussinngitsoornerit 1. oktoberi ukiullu atuarfiusup sinnerani 15 % qaangerpagu allakkatigut mianersoqqussuteqartoqassaaq
- Takkutinngitsoortarnerit ingerlaannarpata iliuuserisassat allat atuutilersinneqassapput, matumuuna naqissuserneqassaaq atuarfimmut takkutinngitsoortarnerit 20-25% akornaniippata atuarunnaarnermik kinguneqartinneqassammata. Naatsorsuutigineqarpoq atuartut mianersoqqussummik tunineqarnikut piaartumik takkutignngitsoortarnerminnik aaqqiissasut, tamakkualu malinnaaffigineqassallutik ilinniartunik oqaloqatiginnittartunik aammalu inunnik isumaginninnermut suliaqartunik Rektor suleqatigalugu.
- Ilinniartut immikkuullarissunik aqqusaagaqartut, peqquteqartulluunniit ataasiakkaatigut periarfissinneqarsinnaapput Rektor – imiit immikkut ittumik fagini tamani misilitsinnissamut, imaluunniit nammineerlutik malinnaanissaminnut 3 g aamma 4 g mi.
Atuanngitsoornermik nalunaarsuisartut piffissami atuanngitsoortarneq nakkutigissavaat, tamannalu ataani titartakkami nalunaaqqutserneqarpoq:
Kingunerisassat
Tusarniaaneq
Allakkatigut mianersoqqussuteqarneq (tassani iliuusissatut pilersaarusiortoqassaaq)
Aap
Immikkut piumasaqaatitaqartumik soraarummeerneq
Aap
Fagimi ataatsimi arlalinniluunniit misilitsinnissamut pisinnaatitaaffimmik annaasaqarneq
Aap
Namminerisamik ilinniarneq atuartitsinermik malinnaanissamut piumasaqarfigineqarani
Aap
Ingerlaannartumik atuutilersumik anisitaaneq
Aap
Akuersissummik tunisinermi maleruagassat Ilinniartut takkutinngitsoornermi nakkutiginnittumiik makkuninnga tunngaveqarunik akuerineqarsinnaapput.
- GUX Nuuk mi aaqqissuussanut peqataanermi.
- Peqataaneq ilinniartut ataatsimiisitaliaanni, annertussusileriikkami
- Takkutinngitsoornerit, milisitsinnissamut, pilersaarusioriikkanut.
- Peqataaneq ilaqutat qanigisat (angajoqqaat, qatanngutillu) ilisaanerani, imaluunniit
nappaammik piartornerani. Ilisinermi peqaaneq, illoqarfimmi allami ilisisoqassatillugu
ullut pingasuni takkutinngitsoorneq akuerineqarsinnaavoq. - Napparsimavimmut uninneq, nakorsamik allagartamik takutitsinikkut, aammalu
ilinniagassatigut immikkut malinnaaneq pilersaarusiugaq malinneqassalluni. - Takkutinngitsoorneq angalanermi kinguaattoorneq peqqutaalluni, qallunaat nunaanniit
nunatsinnilu illoqarfiit iluanni. - Timersornermi ingerlatalinnut takkutinngitsoorneq akuerineqarsinnaavoq,
umanniuaarnerni peqataaneq pissutaalluni, isumaqatigiissutaareersut ESC mi aammalu
GIF imi. Pilersaarusiukkat.