Ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnermut malittarisassat

Una allakkiaq ilinniartut aamma ilinniartitsisut suliarineqarpoq ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnermut malittarisassat modulinut ataasiakkaanut suliatigut sapinngisamik annertunerpaamik ataatsimut qitiutitsinissaat qulakkeerniarlugu. GUX Nuuk ilinniarfiuvoq angisooq ulluinnarni imminnut ataatsimut pisussaaffeqartitsisuusartoq, uagut ataatsimut immitsinnut pinngitsoorsinnaanata. Ilinniarnermut aamma ileqqorissaarnissamut malittarisas- sani aallaaviuvoq Inatsisartut Inatsisaat normu 13, 22. november 2011-meersoq. Ataani ilinniartitaanermut aamma ileqqorissaarnissamut malittarisassat eqquutsinneqanngippata, tamanna inatsit taanna malillugu sutigut tamatigut kinguneqartitsisoqarsinnaavoq.

Mianerinnigit ataqqinnillutillu

Immitsinnut mianerivugut, allallu uagut kissaatigisatsitut pineqartarnissatsitut pisarlutigik. Tamatuma kinguneranik immitsinnut pitsaasumik immitsinnullu ataqqilluta oqaloqatigiittarpugut, atuartitsinermi aamma atuartitsinerup avataani.

Kikkut tamarmik GUX Nuummut tikilluaqquneqarput, ingammik atuartut 2.g.-imi aamma 3.g.-imi pissutsimikkut iliuuserisartakkamikkullu atuartut nutaat aallartilluarnissaat qulakkeerniarlugu siuttuussallutik.

Qinngasaarineq

GUX Nuuk isumannaatsuussaaq toqqissisimanartuullunilu, atuartitsinermi aamma atuarfimmi pilersaarusiukkanik ingerlatsinerni allani.

Qinngasaarinerit aamma akornusersuinerit akuerisinnaanngilagut, qinngasaarinermik aamma akornusersuinermik pisoqartillugu oqaloqatigiinnikkut aamma isumaqatigiissitsiniarnikkut ingerlaannartumik iliuuseqassaagut. Qinngasaarisup imaluunniit akornusersuisup nammineq tamatuminnga akisussaasuunera aallaavigineqassaaq, taamatullu pissusilersoqattaarneq anisitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

Tamatuma saniatigut atuarfik iliuuseqassaaq ilinniartut akornanni inuit attaveqatigiittarfiisigut, soorlu Facebook il. il., qinngasaarisoqarpat, tassanimi aallaaviussaaq taamatut pissusilersornerup atuarnermut aamma ilinniartut akornanni inuttut ataqatigiinnermut pitsaanngitsumik kinguneqarnera.

Nakuuserluni pissusilersorneq akuerineqanngilaq, tamatumalu kingunerisinnaavaa politiinut unnerluutigineqarneq kiisalu atuarfimmit anisitaaneq.

Atuarfimmik atuineq

Kissaatigaarput atuarfiup ammasuunissaa, atuartitsilinnginnermi aamma atuartitsereernerup kingornatigut atorneqarsinnaasoq. Tamatuma kinguneraa illuutit pequtillu mianerineqarnissaannut kikkut tamarmik ataatsimut akisussaaffigaat. Taamaattumik:

Nerriviit aamma issiaviit atorneqareeraangata inissinneqartassapput.
Igalaat matuneqassapput.
Igitassat eqqaavinnut iginneqartassapput, illup iluani aamma silataani.
Nerrivinnut, issiavinnut imaluunniit atuarfiup pisataanut allamut allattuisoqartassanngilaq.
Atuarfiup iluani arsarneq il.il. inerteqqutaapput.
Imigassamik aalakoornartortalimmik imaluunniit aanngajaarniutinik atuisoqassanngilaq, atuartitsilinnginnermi imaluunniit atuartitsereernermi aamma/imaluunniit atuariartortoqassanngilaq imersimatilluni ikiaroorsimatilluniluunniit.
- Immikkut pisoqartillugu, soorlu atuarfimmi festertoqartillugu ilinniartitsisumit nakkutilliisoqarluni, akuerineqarsinnaavoq atuarfimmi imigassamik aalakoornartortalimmik atuartunut 18-it sinnerlugit ukiulinnut nioqquteqarnissaq.

Atuarfiup illuutaanik imaluunniit pisataanik aserorterisoqarpat aserortut taarserneqarnissaat pisussaaffiuvoq, soorlu aamma atuarfiup illuutaanik imaluunniit pisataanik aserorterineq aamma allatut piaaraluni aserorterinerit ingerlaannartumik atuutilersinneqartumik anisitaanermik kinguneqarsinnaavoq. Illit graffitilioruit nammineq salinnissaa akisussaaffigissavat imaluunniit salinnissaa akilerlugu rektorip tamatuminnga isumaqatigiissuteqarfigineratigut.

Ilinniartitsisup inip atuarfiusup atuartitsereernerup kingornatigut torersuunissaa pingaarnerpaatut akisussaaffigaa. Nal. akunnerup atuarfiusup kingulliup kingornatigut atuaqatigiit ilinniartitsisumit nakkutigineqarlutik ini atuarfiusoq torersassavaat. Atuartut torersaatinnatik igitassallu eqqaavimmut igitsinnagit ini qimassanngilaat.

Pujortarneq

Atuarfiup eqqaani TAAMAALLAAT silataani inissinneqarsimasut eqqaaviit eqqaanni pujortartoqarsinnaavoq. Allani pujortarneq inerteqqutaavoq, tamanna pujortartanngitsunut akornutaasarmat.

Atuartitsinermi sulianik qitiutitsineq

Ilinniartitsisoq tassaavoq inimi atuarfiusumi oqartussaanerpaaq, tassani sulianut ataasiakkaat, ataatsimoorneq aamma ataqqeqatigiinneq qitiussallutik. Sulianut ataasiakkaanut qitiutitsinerup siuarsarnissaanut, sammisamik kiisalu nal. akunnerani atuarfiusumi ingerlatanik aallussilluarnissamut atuartitsinermi ileqqorissaarnissamut malittarisassat makku tulliuttut atuupput:

Mobiltelefonit qamillugit/flytilstand-iutillugit atuartitsilinnginnermi mobiiliisivimmut ilineqartassapput. Atuartitsinermi mobiltelefoninik atuineq ilinniartitsisumut aamma atuartunut akornusersuissaaq, kinguneqassaarlu amerlasuut atuartitsinermik aallussisinnaajunnaarnissaannik qitiutitsisinnaajunnaarnissaannillu. Atuartut tamarmik atuartitsinermut computerimik angallattakkamik nassartassapput, taamaalillutik atuartitsiner-mi mobiltelefonit pisariaarutissammata. Atuartut arlaat immikkut telefoneqarnissamut pisariaqartitsippat, soorlu assersuutigalugu perululluni ilaqutariinni napparsimasoqartillugu, ilinniartitsisup atuartup mobilimik tunniussinnginnissaa immikkut akuerisinnaavaa.
Inini atuarfiusuni aamma eqimattanngorlugu suliaqarnermi torsuusarsuarni nerisoqaqqusaanngilaq. Tamanna eqqissiveerunnermik, nipiliornermik tipimillu tunngaveqarpoq, soorlu aamma atuartitsinermi nerineq aallussiunnaarnermik kinguneqartartoq. Unillatsiartarpugut sivisuumik aamma kantiinaqarpugut, ataatsimoorfiusunilu nerisoqartarsinnaalluni.
Earplugs aamma høretelefonit nal. akunnerani atuarfiusumi aallussinissamut tulluanngillat. Sivisuumik namminersuutigisamik suliaqarnermi ilinniartitsisup akuersissutigisinnaavaat nipaatsumik nipilersuutinik tusarnaartoqarnissaa.
Eqimattanngorluni suliaqarneq inimi atuarfiusumi imaluunniit silatinnguani ingerlanneqassaaq, taamaaliornikkut ilinniartitsisup aamma atuartut imminnut qanissallutik arlaannik ilitsersuinermik ikiortinnissamilluunniit noqqaasoqassappat.
Atuartitsinermi atuartoq peqataalluartassaaq, peqataalluannginneq atuanngitsoornermik kinguneqarsinnaavoq, naak atuartoq atuartitsinermi najuukkaluartoq. Soorlu assersuutigalugu ilinniartitsisup innersuussineratigut atuartitsinermi ingerlatanut peqataarusunngippat, imaluunniit pissusilersorpat atuartitsinermi peqataanertut taaneqarsinnaanngitsumik, soorlu assersuutigalugu ini atuarfiusoq piffissaanngitsutigut qimattarneratigut imaluunniit sininnermi/siningusarnermi. Atuartut atuartitsinermi sinittut akuerineqarsinnaanngillat, itersarneqassapput imaluunniit inimit atuarfiusumit aneqqusaassallutik.

Ilinniartitsisoq malittarisassanik taakkuninnga unioqqutitsinermi arlaleriarlunilu unioqqutitsinermi atuartoq nal. akunnermit atuarfiusumit ingerlaannartumik atuutilersumik anisissinnaavaa, tamatuma kingornatigut rektori akuliutsinneqassalluni.

Pinngitsoornani atuariartortarnissaq aamma sulianik tunniussisarneq

Tassani innersuussutigineqarput: GUX Nuummi atuanngitsoortarneq pillugu politikki.

Takusassarsiornerit aammattaaq ilinniarnermut atatillugu angalanerit

Qaqugukkulluunniit angalaqatinut il.il. mianerinnittoqartassaaq ataqqinnittuullunilu. Atuartut namminneq angalanissamut pilersaarutit isumaqatigiissutaasut malinnissaannut akisussaasuussapput, ilinniartitsisullu innersuussutaat malittassallugit sumi qaqugukkullu sumiinnissaq pillugu. Atuartut paasisassarsiorluni angalaqatigiinnermit aamma atuarnermut atatillugu angalanermit namminneq akilerlugu angerlartinneqarsinnaapput innersuussutigineqartut malinngikkunikkit imaluunniit ileqqorissaarnissamut malittarisassat isumaqatigiissutaasut malinngikkunikkit. Paasisassarsiorluni angalanerni imigassamik aalakoornartumik imigassartortoqarfiusanngillat, aamma paasisassarsiorluni angalanerit aallaavittut imigassartorfiusaratik, kisianni annikitsumik peqqissaartumillu imigassartortoqarsinnaalluni, tamanna ilinniartitsisut peqataasut tamatigut aalajangertassallugu.